Jatketaan Edelläkävijöiden matkaa 1980-luvulle – vuosikymmen, joka alkoi näkyvällä muutoksella. Jo vuosien ajan Yhteisvarasto oli ollut vakiintunut nimi ja tunnettu toimija, mutta nyt oli aika siirtyä uuteen aikakauteen.
Nimenvaihdos – Yhteisvarastosta Autovahinkokeskukseksi
Vuonna 1980 Yhteisvaraston nimi muuttui virallisesti Autovahinkokeskukseksi (AVK).
Syynä muutokseen oli uusi osakeyhtiölaki (734/78), joka tuli voimaan 1.1.1980. Lain myötä yhtiöjärjestystä tarkistettiin, ja se merkitsi samalla yhtiön nimen muuttamista.
Uusi nimi, Autovahinkokeskus Oy, kuvasi entistä paremmin yhtiön toimintaa ja sen asemaa vakuutusalan sekä autokorjaustoiminnan yhteistyössä. Vaikka nimi vaihtui, toiminta jatkui samanlaisena kuin Yhteisvaraston aikana: kolariajoneuvojen purkamista, ajoneuvojen ja osien myyntiä sekä kiertotalouden edistämistä käytännön tasolla.
Nimenmuutoksen yhteydessä yhtiön toimialaa tarkistettiin ja selvennettiin. Tarkoituksena oli varmistaa, että yhteys vakuutusyhtiöiden Autokorjaustoimikunnan (VAT:in) toimintaan näkyi selkeästi ja toiminnallinen yhteistyö vahvistui entisestään.
Entisen toimialan lisäksi yhtiön tehtäviin lisättiin nyt myös moottoriajoneuvovahinkoihin liittyvien korjausmenetelmien tutkiminen sekä alan koulutus- ja tiedotustoiminnan harjoittaminen.
Näin Autovahinkokeskus vahvisti asemaansa paitsi ajoneuvojen käsittely- ja myyntipaikkana myös tutkimuksen, koulutuksen ja tiedonvaihdon keskuksena jatkaen sitä kehitystyötä, joka oli alkanut jo 1960-luvun lopulla Yhteisvaraston ja VAT:n yhteisissä tiloissa.
Toiminnan kasvu loi tarpeen uusille tiloille
1980-luvulla AVK:n toiminta kasvoi vauhdilla. Kolareiden määrä lisääntyi, ja ajoneuvojen käsittelymäärät nousivat jatkuvasti. Pian todettiin, että Espoon Juvanmalmin tilat kävivät ahtaiksi, jonka johdosta katse suunnattiin pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Näin syntyi ajatus täysin uudesta toimipisteestä, joka palvelisi laajempaa aluetta ja vastaisi kasvavaan tilatarpeeseen.
Uuden toimipisteen sijainniksi valittiin Pirkkala, tarkemmin Turkkiradan teollisuusalue. Pirkkalan toimipiste avattiin vuonna 1987, ja toiminta alkoi heti vauhdikkaasti.
Laajentuminen oli AVK:lle merkittävä askel, sillä Pirkkala oli ensimmäinen suuri toimipiste pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toiminta kasvoi kuitenkin odotettua nopeammin, ja pian huomattiin, että Turkkiradan toimitilat kävivät pieniksi. Jo muutaman vuoden kuluttua Pirkkalassa alettiin suunnitella uutta, isompaa toimipistettä. Uudeksi sijainniksi valikoitui Huovin teollisuusalue, ja suunnittelutyö käynnistettiin uudelleen.
1980-luvun lopulla Pirkkalassa kärsittiin työpaikkojen puutteesta, ja työttömyys oli monelle arkea. AVK:n uuden toimipisteen avautuminen oli kunnalle erittäin positiivinen asia, sillä se toi alueelle uusia työpaikkoja, elinvoimaa ja toivoa. Toimipisteen myötä AVK:sta tuli tärkeä osa paikallista yhteisöä - esimerkki siitä, kuinka kasvu ja kehitys voivat tukea myös ympäröivää yhteiskuntaa.
Ensimmäiset huutokaupat – toimintaa uudella tavalla
Nimenmuutoksen sekä laajentumisen lisäksi 80-luvulla kokeiltiin jotain hyvin merkittävää. Jotain, mikä on edelleen toimintamme ytimessä tänäkin päivänä, eli huutokauppaa.
Tuolloin huutokauppaa ei tietenkään käyty verkossa vaan tapahtumat järjestettiin Pirkkalan ja Juvanmalmin toimipisteissä. Hallit olivat täynnä ajoneuvoja ja innokkaita huutajia, ja tunnelma oli intensiivinen.
Huutokauppojen tarve syntyi yksinkertaisesta syystä, ajoneuvomäärien kasvu aiheutti tilanahtautta. Huutokaupan avulla varastoja voitiin tyhjentää nopeasti ja tehokkaasti ja tilaa saatiin jälleen hetkellisesti lisää.
Vaikka huutokaupat olivat menestys, ajoneuvojen prosessiaika, eli aika auton saapumisesta pihaan ja sieltä poistumiseen, oli tuolloin vielä pitkä, noin 1–2 kuukautta. Tänä päivänä se on parhaimmillaan noin puolitoista viikkoa, mikä kertoo valtavasta kehityksestä vuosikymmenten aikana.
Kauppa kuitenkin kävi 80-luvulla hurjaa vauhtia myös ilman huutokauppoja – autoja myytiin jopa 20 minuutin välein. Huutokauppakokeilu osoitti käytännössä sen, että tehokkuus ja kysyntä kulkivat käsi kädessä ja tästä kokeilusta syntyi toimintamalli, joka on yhä keskeinen osa Copart Suomen arkea.