Moottoripyörä-
projekti
2008 Suzuki Hayabusa Gsx1300r
Moottoripyöräprojekti on paljon enemmän kuin pelkkää ruuvailua ja pintojen kunnostamista – se on matka unelmien pyörään ja uuden oppimiseen. Anssi tietää tämän paremmin kuin moni muu. Vuonna 2014 hän hankki AVK:lta, nykyiseltä Copartilta, projektipyörän, joka oli vain kasa rikkoontuneita muovinpalasia, mutta täynnä mahdollisuuksia. Vuosia myöhemmin, valmiin pyörän palvelleen häntä vuosia, hän kuvailee projektia elämänsä parhaaksi moottoripyörähankinnaksi. Nyt Anssi jakaa tarinansa Copartin kautta ja rohkaisee sinuakin ottamaan ensimmäisen askeleen kohti omaa moottoripyöräprojektiasi.

Projektin aloitus - Projektikärpänen ja aihion valinta
Nelivuotiaasta pikkupojasta lähtien minulla on ollut erilaisia moottoripyöriä omistuksessa ja ajossa. Lisäksi olen aina ollut kiinnostunut moottoripyöristä sekä erilaisesta pienrakentelusta. On ollut crossipyöriä, enduroroita, supermotoja ja monenlaisia muita pyöriä ja sitten vaan ajattelin yhtenä päivänä, että olisi hauska tehdä itselleen omannäköinen moottoripyörä ja samalla saada jotain pientä puuhaa. Tästä syntyi ajatus aloittaa oma moottoripyöräprojekti.
Olin katsellut paljon inspiraatiokuvia netistä ja somesta sekä lukenut ja katsonut erilaisia moottoripyöräprojektitoteutuksia. Yhdistelin eri projektien lopputuloksia, joista oman projektini visio lopulta muodostui. Halusin tehdä streetfighter tyyppisen nakupyörän, josta löytyisi mahdollisimman paljon tehoa vakiona. Kuitenkin projektin pitäisi olla helposti toteuttavissa eikä muutostyöt saisi olla liian haastavia tai isoja. Lähdin kartoittamaan viallisia ja vaurioituneita pyöriä. Ei ollut mitään järkeä lähteä toteuttamaan tällaista moottoripyöräprojektia ehjästä uudesta pyörästä, ihan taloudellisista syistä ja siksi, että nakupyörää tehdessä tulisin kuitenkin repimään pyörästä katteet ja aloittamaan niin sanotusti puhtaalta pöydältä.

Löysin kriteereideni mukaisen moottoripyörän AVK:n huutokaupasta. Se oli lunastettu Hayabusa, tarkemmin vuoden 2008 Suzuki Gsx 1300r, jonka sain kohtuullisen hintaan huudettua. Vaikka pyörä oli yleiskunnoltaan hieman rähjäisen näköinen, olin toiveikas – pyörä oli juuri täydellinen aihio projektikseni. Innostuksen jälkeen mieleni valtasi pieni epävarmuus siitä, olisiko pyörän runko suora. Tämä tulisi selviämään rungonmittauksessa, joka vaaditaankin lunastetun moottoripyörän rekisteröintikatsastuksen yhteydessä.
Lähtötilanne - Rungonmittauksella eteenpäin
Moottoripyörä oli silminnähden rikki, osat olivat saaneet selvästi osumaa ulosajossa, joka oli lunastuksen syynä. Säpäleinä olivat muun muassa muoviosat sekä äänenvaimentimet ja keula oli selvästi vääntynyt. Kävi hyvä tuuri, sillä melkein kaikki osat, jotka olivat pyörässä rikki, eivät olleet minulle tarpeellisia. Ainoa osa, joka oli vaihdettava, oli alempi T-pala etujousissa. Tilasin tämän ensitöikseni käytettynä verkosta.
Seuraavana vuorossa oli projektin jännittävin vaihe, rungonmittaus. Mikäli runko olisi mutkalla, olisin pulassa; mistä löytää runko pyörään ja miten paljon se aiheuttaisi taloudellisia ja ajallisia kustannuksia. Rungonmittaus toi kuitenkin helpottavia uutisia, runko oli suora. Tämän jälkeen ensimmäisenä tavoitteenani oli saattaa moottoripyörä siihen kuntoon, että saisin rekisteröintikatsastuksen tehtyä. Tämän jälkeen lähtisin toteuttamaan sitä pyörää, jonka olin visioinut päässäni.
Pala palalta kohti maaliviivaa
Toteutin projektin omassa tallissa itse. Toki ystävät ja perhe jakoivat niin apuja kuin mielipiteitä, mutta projekti toteutettiin niin sanotusti talkoohommin. Nautin siitä, että moottoripyörän osat ja projektin rakentelu toimivat vähän niin kuin legopalikat – aina pala palalta tuntui, että edistymistä tapahtui ja kokonaisuus alkoi hahmottua.

Eniten aikaa käytin häkin, eli takarungon muokkaukseen. Halusin pyörään uuden perän sekä mahdollisuuden kyytipaikalle. Hitsauksessa apuja sain ystävältäni. Tilasin osia projektiini muun muassa eBaysta, All Rightista sekä Stormista. Haasteeksi muokkausten jälkeen koitui tilan puute, tarkemmin se, miten kaikki johdot sekä anturit saataisiin mahdollisimman siististi ja huomaamattomasti osaksi pyörää. Sähköpiuhoja piti muokata ja täten perehtyä sähköosiin tarkemmin. Onneksi tekemisen tueksi löytyi pyörän kytkentäohjelma muutaman Googlauksen jälkeen. Apunani oli muutenkin tiedonetsintä erilaisista harrasteryhmistä sekä tietysti hakukoneista.

Osien maalautuksen hoiti kaverini. Väri valikoitui lempivärini mukaan sekä sopi mielestäni valittuun tyyliin täydellisesti. Maalaukseen jälkeen alkoi viimeinen kasaus, joka hurahti hetkessä – maaliviiva oli niin lähellä ja ensimmäinen ajo omalla projektipyörällä oli pian edessä.
Valmis pyörä - onnistumisen tunne täytti joka solun
Projekti kesti ostohetkestä noin 4 kuukautta. Vaikka projekti sujui mallikkaasti ja vauhdikkaasti, oli paras hetki ehdottomasti pyörän valmiiksi saattaminen sekä tietysti ensimmäinen ajo. Lopputulos oli mielestäni juuri se, mitä olinkin visioinut. Ajoasento oli täydellinen, tehoa löytyi ja pyörä käänsi katseita. Onnistumisen tunne täytti jokaisen soluni, fiilis oli mieletön.

Moottoripyöräprojekti ei vaadi aikaisempaa kokemusta tai alan koulutusta, eli se ei ole mitään rakettitiedettä. Projektiin kannattaa varata kalenterista aikaa eli aktiivisella otteella valmista tulee nopeastikin. Maltti on myös valttia ajoneuvoprojekteissa, joten heti ensimmäisen haasteen osuessa kohdalle ei pidä heittää hanskoja tiskiin. Aikaa kannattaa käyttää netissä sekä keskustelupalstoilla, sieltä löytyy apuja pulmaan kuin pulmaan sekä tietysti inspiraatiota. Onnistumiseen riittää kiinnostus moottoripyöristä sekä halu toteuttaa projekti mahdollisimman kattavasti itse, jotta myös taloudellinen hyöty saavutetaan. En olisi itse voinut ostaa streetfighteria tuosta vain suoraan opiskelijana, mutta projektiaihioon sekä omiin työtunteihin pystyin sitoutumaan.

Projekti opetti paljon moottoripyörien toiminnasta. Syventyessä aiheeseen kuin aiheeseen tulee imettyä paljon tietoa sekä muiden kokemuksia projektitoteutuksista, jotka antavat tulevaisuuteen hyviä eväitä uusia projekteja ajatellen. Hayabusa oli ensimmäinen moottoripyöräprojektini, joten jälkikäteen voin tietysti sanoa tekeväni joitain asioita toisin tai tehokkaammin. En kuitenkaan kokenut missään vaiheessa epätoivon hetkiä projektini aikana. Olen toteuttanut myöhemmin flippausprojektin Kawasaki Z750 moottoripyörälle.

Rohkeasti kokeilemaan - tekemällä sitä oppii
Siihen aikaan, kun projektin aloitin, ei opiskelijana rahaa ollut liiaksi laittaa moottoripyöräharrastukseeni. Kuitenkin periaatteeni oli, että vähintään yksi moottoripyörä on löydyttävä itseltäni ja olihan se pirun siistiä omistaa tämmöinen pyörä tämmöisillä tehoilla ja vieläpä opiskelijana. Erityistä vaurioituneiden tai viallisten moottoripyörien kunnostamisesta tekee sen, että pienellä vaivalla voi saavuttaa mahtavia, silminnähtäviä tuloksia.

Vapaus ja luovuus moottoripyöräprojekteissa on myös erityistä. Suosittelen tutustumaan vauriopyöriin ja katsomaan tarjontaa jo hyvissä ajoin ennen ajokautta. Sitä voi päästä ajolle omalla projektipyörällä jo tulevana ajokautena. Jos mielessäsi on jo jokin tietty malli, jota haluaisit lähteä työstämään, ota siitä selvää ja käy tutustumassa projektiaihioon. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse tietää, tekemällä sitä oppii.